Maalaus kruunajaisista Unkarissa. Unkarin juuri kruunattu kuningatar ja kuningas:)
Keisarinnan kruunauspuku Unkarin kruunajaisissa:)
Karlheinz Böhm ja Romy Schneider (Sissi-kohtalon vuodet)-elokuvasta:)
Keisarinnan pitkät hiukset:)
Asu, jota Keisarinna käytti kruunajaisissaan Unkarissa:)
Taka-alalla keisarinna (Winterhalterin maalauksen osa) ja etu-alalla Romy Schneider (elokuvasta)
Keisarinnan kruunaus-asu Unkarissa:)
Elisabet (saks.Elisabeth Amalie Eugenie,unk. Erzsébet), oli Baijerin herttuatar, Itävallan keisarinna ja Unkarin kuningatar.
(syntyi 24.joulukuuta 1837 ja kuoli10.syyskuuta 1898).
Hän oli naimisissa serkkunsa Itävallan keisari Frans Joosefin kanssa vuodesta1854.
Keisarin oli tarkoitus avioitua aluksi Sisin isosiskon Helenen kanssa, mutta keisari rakastui Sisiin.
Sisi oli Baijerin herttuan Maksimilian Joosefin ja prinsessa Ludovikan tytär.
Häntä kutsuttiin jo nuorena nimellä Sisi (elokuvissa ja kirjoissa Sissi).
Itävallan keisarinna Sisi (Elisabet) tuli kuuluisa kauneudestaan mentyään siis 16-vuotiaana naimisiin serkkunsa kanssa.
Keisaripari sai 4 lasta.
Ensimmäinen lapsi oli nimeltään arkkiherttuatar Sophie.
Hän kuoli alle 2-vuotiaana.
Sisi syytti koko elämänsä ajan toista lastaan (arkkiherttuatar Giselaa) Sophien kuolemasta.
Kolmas lapsi oli kruununprinssi Rudolf, joka syntyi 1858.
Rudolfin syntymän jälkeen arkkiherttuatar Sophie otti lastenhoidon kokonaan itselleen, mikä masensi Sisiä entisestään, ahdistavien hovi-etikettien lisäksi.
Sisi ei välittänyt paljoakaan kolmesta ensimmäisestä lapsestaan.
Sisille oli tärkeämpää kauneus, hiukset, hevoset, koirat ja vapaus, joka ilmeni paljolla matkustamisella.
Neljäs ja viimeisin lapsi oli nimeltään arkkiherttuatar Marie Valerie, joka sai kokea kaiken äidinrakkauden, josta muut lapset olivat jääneet paitsi.
Sisi piti kovasti huolta painostaan.
Jos paino nousi vähänkin yli 50-kilon seurasi ankara dieetti.
Sisillä oli jokaisessa palatsissaan voimistelutelineet.
Näyttääkseen mahdollisimman hoikalta, hän käytti tiukkaa korsettia ja antoi ommella puvut suoraan päälleen, jotta niistä tulisi mahdollisimman tyköistuvia. Siinä hän onnistuikin.
Sisi ei koskaan muotoutunut kankeisiin hovi-etiketteihin ja seremonioihin.
Sisi ei pitänyt Schönbrunin 1400-huoneen kokoisesta palatsista, vaan rakennutti huviloita mm. Unkariin ja Korfuun.
Sisi viipyi vain pari viikkoa vuodessa Schönbrunissa.
Itävaltalaiset eivät pitäneet siitä, että heidän keisarinnansa matkusteli niin paljon ja oleskeli enimmäkseen Unkarissa Gödollön linnassa.
Hän korjasi Itävallan suhteet Unkariin.
Sisi korjasi myös Lombordia-Venetsian välit Itävaltaan.
Ainoat kerrat, jolloin Sisi osallistou politiikkaan.
Sisi ja hänen anoppinsa arkkiherttuatar Sophie eivät koskaan pitäneet toisistaan.
Vasta Sophien kuolinvuoteella tehtiin sovinto.
Sisi rakasti kaikkein eniten hevosia ja ratsastusta.
Hän voitti parhaitakin miesratsastajia hengenvaarallisella naisten satulalla.
Sisin pitkät runsaat tummanruskeat hiukset, (jotka ylettyivät polviin) harjattiin joka aamu lähes rituaalinomaisesti.
Hiukset nähtiin usein taidokkailla kampauksilla.
Hiukset kylvetettiin kolmen viikon välein raaoilla kananmunilla.
Sisi oli 173 cm pitkä ja hänen kengän numeronsa oli 41.
Vuosien alkaessa näkyä, hän ei enää antanut maalauttaa itsestään maalauksia, vaan halusi ihmisten muistavan hänet ikuisesti nuorena.
Sisin kolmas lapsi Rudolf tappoi itsensä ja rakastajattarensa vuonna 1889, ollessaan 32-vuotias.
Rudolf ehti mennä naimisiin ja hän sai yhden tyttölapsen.
Sisi käytti koko loppuelämänsä mustaa Rudolfin kuoltua.
Sisin murhasi Italialainen anarkisti Luigi Lucheni 10.syyskuuta 1898.
Hän pisti viilalla suoraan keisarinnan sydämeen keskellä päivää.(Olen muuten nähnyt sen viilan ollessani Itävallassa, jossain museossa.)
Sisi oli nuosemassa laivaan Genevessä.
Keisarinna luuli, että mies yritti varastaa hänen kellonsa.
Hän ehti kävellä parisataa metriä laivaan, jossa sitten menetti tajuntansa.
Haava oli niin pieni, että aluksi sitä ei huomattu.
Sisi oli kuollessaan 61-vuotias.
Sisistä olisi ehtinyt tulla isoäidin äiti, jos hänen ensimmäinen lapsensa Sophie olisi elänyt.
Sissistä löytyy tarkempaa tietoa netistä ja hyvästä suomenkielisetä elämänkerrasta Haslip Joan: Itävallan keisarinna Elisabetin elämänkerta.
Kirjastosta löytyy:)
Sisistä on tehty myös paljon elokuvia mm:
Romy Schneiderin (keisarinna Sissi) ja Karleinz Böhmin (keisari Frans Josef) tähdittämät elokuvat: Sissi (Sissi), Sissi-nuori keisarinna (Die Junge Kaiserin), Sissi-kohtalon vuodet (Schicksalsjahre einer Kaiserin). Löytyy myös kirjastosta ja tulee joskus myös telkkarista:)
Kertokaa, jos olette löytänyt lisää Sisi kirjoja tai elokuvia:)
